Tänään oli SEN vuoro. SEN mitä olen sinnikkäästi pyrkinyt alusta saakka välttämään. SEN mikä raastaa ja repii hermoja, saa aggressiot pintaan ja joka ottaa niin kovasti aivoon että melkein mieluummin viikkosiivoaisin kuukauden yhtä soittoa. Tänään oli pakko katsoa SITÄ silmiin ja todeta, että SEN aika on nyt. Nimittäin tapettien on vihdoin ja viimein lähdettävä seinistä. Neliösentti kerrallaan niiden on lähdettävä. Voi jumantsuka miten ärsyttävää hommaa! Ja vielä huomisellekin jäi, mutta sitten se on tehty!
 |
| Vielä vähän jäi |
 |
| Höyrypesuri on varmaan ihan roskiskamaa tämän urakan jälkeen |
 |
| Ihana-Sanna tuli iltapäivällä avuksi, kiitos! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti